Ota yhteyttä!

Tomi Laitinen

Insinööri YAMK, korjausrakentaminen

Puhelin 050 527 6974

tomi.laitinen@esra.fi

www.esra.fi

 

© 2017 Espoon Rakennetekniikka ESRA • 050 527 6974 • tomi.laitinen@esra.fiwww.esra.fi

 

 

 

Sivujen valmistus Neiti Sievänen 2017

  • Instagram - White Circle
  • LinkedIn - White Circle
 

PALVELUMME

 

ESRA eli Espoon Rakennetekniikka tarjoaa avuksesi monipuoliset poikkeuksellisen vaativa -luokituksen mukaiset rakentamisen alan suunnittelupalvelut laadukkaasti ja ammattitaidolla. Olemme erikoistuneet seuraaviin suunnittelupalveluihin:

Kosteusvauriokorjaus-
suunnittelu

Kosteusvaurioita voi tulla taloteknisten järjestelmien, vesikaton ja pellitysten vesivuodoista. Vesivuotojen seurauksena kosteusvaurio syntyy nopeasti, mutta korjattava alue voi olla kohtuullisen pieni. Hyvällä huollolla ja äkillisissä tapauksissa heti toteutetulla vesivuodon korjaus- ja rakenteiden kuivaustyöllä vaurioiden laajuutta pystytään tehokkaasti rajaamaan.

Aina kosteusvaurio ei kuitenkaan johdu nopeasti ilmenevistä vesivuodoista, vaan vaurioita voi syntyä pitkällä aikavälillä rakennusfysikaaliselta kannalta arvioituna huonosti toimiviin rakenteisiin. Hyvin yleisiä huonosti toimivia rakenteita ovat mm. valesokkeli, maanpaineseinän tai maanvaraisen alapohjalaatan pintaan tehty puukoolaus ja mineraalivillalämmöneristys, kerrokselliset alapohjarakenteet, joissa on orgaanisia materiaaleja sekä alapohjalaatan sisään rakennettu väliseinän alaohjauspuu.

Ongelmallisia rakenteita ovat myös huonosti tuulettuva ryömintätilallinen alapohja ja huonosti vedeneristetyt maata vasten olevat seinärakenteet. Maanpinnalla tai maaperässä liikkuva vesi pääsee tunkeutumaan rakenteiden sisään, kun vedeneristys on puutteellinen ja tarvittavat salaoja- ja kapillaarikatkoratkaisut puuttuvat. Kaikissa näissä rakenneratkaisuissa rakenteen kosteudensietokyky ylittyy helposti, jolloin voi syntyä mikrobikasvustoa aiheuttamaan sisäilmahaittaa ja pahimmillaan rakenteiden kantavuusongelmia.

Kosteusvaurioiden korjaaminen on vaikeaa ja korjaussuunnittelu edellyttää erityisosaamista, ettei tilannetta huononneta entisestään. Yhden vaurionaiheuttajan korjaaminen voi aiheuttaa toisen vaurioitumistavan. Moneen kertaan tehty korjaus ei ole taloudellisesti kannattavaa. Runkorakenteisiin kohdistuviin korjauksiin on haettava rakennuslupa. Rakennusvalvontaviranomaiset edellyttävät suunnittelijalta riittävää koulutusta ja kokemusta.

 
Tilajärjestelyiden
muutossuunnittelu

Tyypillisiä tilajärjestelyiden muutoksia ovat väliseinien purkaminen ja oviaukkojen suurentaminen sekä uusien märkätilojen rakentaminen. Tilajärjestelyiden muutokset aiheuttavat usein muutoksia myös kantaviin rakenteisiin. Kantavia rakenteita ei voi muuttaa ilman asianmukaista suunnittelua. Kantavien rakenteiden muutokset edellyttävät luvan rakennusvalvontaviranomaisilta. Ilman huolellista perehtymistä ja riittävää ammattitaitoa ei välttämättä ole aina selvää, mikä rakenne on kantava ja mikä ei. Märkätilojen siirtäminen uuteen paikkaan tai uuden märkätilan rakentaminen on suunniteltava huolellisesti, ettei aiheuteta huonolla ratkaisulla kosteusvaurioita.

Vanhoissa rakennuksissa on varasto-, kellari- ja ullakkotiloja, joita halutaan ottaa parempaan hyötykäyttöön esimerkiksi oleskelu- tai työtiloiksi. Toisarvoisten tilojen rakenteita ei ole alunperin suunniteltu uuteen käyttötarkoitukseen. Rakenteita joudutaan muuttamaan lämmöneristävyyden, kantavuuden ja sisäilman puhtauden takia. Vastaavia sisäilman puhtauteen liittyviä ongelmia on tilanteissa, kun rakennusta laajennetaan niin, että vanhoja ulkoseinärakenteita jää väliseiniksi.

 
Rakenteiden ilmatiiviyden
parantamisen suunnittelu

Rakenteiden ilmatiiviyden puutteet voivat vaikuttaa asumisterveyteen ja -viihtyvyyteen. Rakenteiden läpi tulevien hallitsemattomien ilmavuotojen mukana voi tulla epäpuhtauksia rakenteiden sisältä tai maaperästä. Rakenteiden ulko-osissa ja maaperässä on tyypillisesti mikrobikasvustoa. Mikrobien aineenvaihduntatuotteet ja mikrobipartikkelit voivat aiheuttaa tunkkaista hajua ja terveydellisiä oireita. Maaperästä voi tulla myös radonia.

Rakenteiden tiiveys vaikuttaa vedontunteeseen ja energiankulutukseen. Lämpimän ja kostean sisäilman kulkeutuessa rakenteiden läpi, ulos syntyy energiahukkaa ja kosteutta voi tiivistyä rakenteisiin aiheuttamaan kosteusvaurioita. Rakenteiden ilmatiiveyden parantamiseen on olemassa hyviä ratkaisuja, jotka on kuitenkin suunniteltava tapauskohtaisesti. Suunnittelematon ja virheellinen toteuttaminen voi aiheuttaa rakenteisiin vaurioita. Rakenteen toiminta pitää miettiä aina kokonaisuutena. Tiivistämisen lisäksi voidaan tarvita muita toimenpiteitä kuten muutoksia rakenteisiin tai alipaineistaminen. Rakenteiden tiivistäminen vaikuttaa rakennuksen painesuhteisiin. Korvausilmaa ei enää tulekaan rakenteiden läpi vaan, tarvitaan uusia korvausilmaventtiilejä tai ilmanvaihtojärjestelmää on säädettävä.

 
Korjausrakenne-
suunnittelu

Rakennukset rakennetaan ja korjataan rakennesuunnitelmilla. Rakennesuunnittelijan on osattava määritellä riittävin tutkimuksin tai kokemukseen perustuen korjauslaajuus oikein, ettei tehdä yli- tai alikorjausta. Rakennesuunnittelussa määritellään merkittävä osa rakennuskustannuksista, rakenteiden kestävyys pitkällä aikavälillä ja rakenteiden vaurionsietokyky. Rakenteelliset ratkaisut tulee valita aina kuhunkin kohteeseen erikseen, että tekniset, taloudelliset ja esteettiset vaatimukset saadaan täytettyä. "Näin nämä on aina tehty" -ratkaisut eivät välttämättä ole parhaita juuri sinun rakennuksessa. Rakennesuunnittelijalla on oltava riittävät tekniset taidot eri rakennevaihtoehtojen valitsemiseksi ja ymmärrys käytännön toteutusmahdollisuuksista.

Aina vanhoja rakennuksia ei kannata korjata ainakaan taloudellisin perustein. Tämäkin seikka on osattava tuoda esiin.

 
Rakenteellinen
turvallisuustarkastus

Rakenteellisia turvallisuustarkastuksia tehdään yleensä laajarunkoisille rakennuksille lain mukaisesti. Rakenteellisen turvallisuustarkastuksen voi tehdä myös muille rakennuksille, vaikka lain velvoitetta ei olekaan.

Rakenteellisessa turvallisuustarkastuksessa keskitytään kantavien rakenteiden kuormankantokyvyn arviointiin normaaleissa käyttötilanteissa sekä onnettomuustilanteissa. Tarkastuksessa arvioidaan rakennesuunnittelussa tehtyjen ratkaisujen riittävyyttä ja toteutuksen onnistumista. Rakenteiden kuntoon vaikuttavat suunnittelun ja toteutuksen lisäksi rakenteiden huoltaminen sekä käyttäminen. Julkisissa rakennuksissa on hyvä tarkastaa myös ihmisten kulkualueilla olevat kevyet rakenteet kuten väliseinät, kaiteet ja alakatot ripustuksineen. Kaikki suuretkaan rakennukset eivät kuulu lakimääräisen tarkastusvelvoitteen piiriin. Mikäli et ole varma tarkastuksen pakollisuudesta, pyydä tarvearviointi.

Kauttani myös rakennusterveysasiantuntijan suorittamat tutkimuspalvelut, rakennuttaminen ja valvonta

 

Suunnittelun lähtötiedoksi tarvitaan riittävät tutkimukset rakenteiden kunnosta ja mahdollisten ongelmien aiheuttajasta. Suunnittelun tavoitteena on poistaa ongelman aiheuttaja, vaihtaa vaurioituneet materiaalit ja parantaa rakenteen toimintaa uuden vaurion ehkäisemiseksi.

Rakennushankkeen toteuttaminen edellyttää tehtävään sopivan urakoitsijan hankkimista. Sopivien urakoitsijoiden löytäminen on hankalaa, jos ei ennestään tiedä sopivia toimijoita.

Rakennustöiden laatu ja onnistunut lopputulos varmistetaan rakennusvaiheessa. Hyväkin urakoitsija tarvitsee valvontaa jo rakennustöiden aikana paljastuvien muutostarpeidenkin takia.

TOMI LAITISEN FISE-PÄTEVYYDET
  • Poikkeuksellisen vaativa -vaativuusluokan puurakenteiden suunnittelija, uudisrakentaminen,
    voimassa 07.03.2024 saakka

  • Poikkeuksellisen vaativa -vaativuusluokan puurakenteiden suunnittelija, korjausrakentaminen,
    voimassa 07.03.2024 saakka

  • V+ -vaativuusluokan rakennusfysiikan suunnittelija,
    voimassa 18.04.2024 saakka

  • Poikkeuksellisen vaativa -vaativuusluokan kosteusvaurion korjaussuunnittelija,
    voimassa 18.04.2024 saakka